Kotkan Sapokan Vesipuisto:
Kuvagalleria
1
DiaShowt:
DiaShow
1
DiaShow
2
DiaShow 3
Info
|
Sapokanlahti Tallinnankadun varrella työntyy merestä
Kotkansaareen muodostaen merellisen poukaman kaupungin keskustaan.
Kartta
Sapokan Vesipuisto on Suomen palkituin viheralue.
Ympäristörakentamisen ja valaistuksen asiantuntijaraadit ovat
valinneet sen Parhaaksi Valaistuskohteeksi (1993),
Vuoden Ympäristörakenteeksi (1994) ja Parhaaksi Kivityökohteeksi (1996).
|
|
Sapokanlahden alue vahvistettiin puistoksi jo vuonna 1917.
Rakentaminen
Sapokan Vesipuiston liettyneen, osittain umpeenkasvaneen ja
pahoin saastuneen lahdenpoukaman parannustyöt aloitettiin vuonna
1990, kaupunginpuutarhurin suunnitelman pohjalta.
Sapokan Vesipuisto valmistui pääosin neljä vuotta myöhemmin.Tämän
jälkeen puistoa on kehitetty edelleen.
|
|
Vesi
Puiston hallitsevin elementti vesi on tuotu esiin monin eri tavoin:
tasaisena ja rauhallisena vesipintana, puroina, lampina ja massiivisena
vesiputouksena.
|
Vesiputous on kaunis katsella ja solisevan veden ääntä on
mukava kuunnella.
Putouksella on myös tärkeä tehtävä kierrättää vettä
lahden vedenkierto- ja hapetusjärjestelmään.
Vesi tuodaan noin 20 metriä korkealle putouskalliolle merestä,
puolen kilometrin päästä Sapokan venesataman uloimman
aallonmurtajan ulkopuolelta.
Sapokanlahteen istutetut karpit pitävät omalta osaltaan
huolen siitä, että lahden vesi pysyy puhtaana.
|
Kivi
Eri tavoin työstettyä
tai täysin työstämätöntä kiveä on käytetty monin eri
tavoin.
Suurin osa puistossa käytetyistä rakenteista on joko
kiviteollisuuden sivukiveä tai uusiokäytössä oleva luonnonkiveä.
|
|
|
Vesipuiston laella, kivipuistossa ympäristöä vartioivat
"Kiviset kotkat".
Täällä on nähtävillä yli kaksikymmentä kotimaisista
kivilaaduista työstettyä kivipaatta.
Ne esittelevät samalla kiven työstömahdollisuuksia ja
suomalaisen kiven kauneutta.
|
Kasvillisuus
Sapokan Vesipuiston suhteellisen pieni, vain muutaman hehtaarin alue on
luonnonolosuhteiltaan erittäin monipuolinen kasvuympäristö. Kuivassa ja
paahteisessa etelärinteessä viihtyvät mm. maksaruohot ja muut
kivikkokasvit, kosteassa ja syvämultaisessa pohjoisrinteessä mm.
saniaiset, kuunliljat ja alppiruusut.
|
Kasvillisuus on suunniteltu niin, että niiden kukinta jatkuu läpi
kasvukauden.
Luonnonkasvillisuuden lisäksi puistossa on satoja eri
lajikkeita, kymmeniätuhansia koristekasveja ja kukkasia.
|
Syksyllä silmää ilahduttaa monipuolisen kasvillisuuden iloiset syysvärit,
talvella huurteen puraisemat puut ja talvilepoa viettävä kasvillisuus.
Puisto toimii myös kasvilajien ja -lajikkeiden koepuutarhana. Saatuja
kokemuksia hyödynnetään muissa puistoissa.
Valo
Illan hämärtyessä toista sataa erikoisvalaisinta loihtii
esiin uudenlaisen puiston, mielikuvituksellisen satumetsän, jossa
valot ja varjot luovat jännittävää tunnelmaa.
On kokemisen arvoista nähdä puisto valaistuna sinisenä kesäyönä,
tai talvella kasvillisuuden ollessa lumipeitteen alla.
|
|
Teksti ks. http://www.kotka.fi
|
|